Usko on jokaisen oma asia, eikä siitä sovi huudella. Sitä täytyy varjella ja se täytyy salata, koska se on jotain vain minun ja Jumalan välillä. Se ei saa näkyä, eikä olla esillä missään muussa yhteydessä kuin jouluna ja vain kirkossa. Sen täytyy "hävitä taustaan" niin, että sitä ei varmasti huomaa.
Ingressi on ihan kamalaa tekstiä, mutta eikö se olekin aikalailla totta? 19 vuotta sitten, ja koko elämäni siihen saakka, olin juuri tuota mieltä. Tosin en uskonut oikeastaan mihinkään. Minut oli lapsena ja nuorena kasvatettu luterilaisuuteen, sen traditioihin ja niin sanotusti maan tapoihin. Kaikki oli ok, kunhan minut jätettiin jeesustelun ulkopuolelle.
Jos joku lähestyi kadulla esim. jakaen kutsuja hengelliseen tilaisuuteen, jätin kutsujan kylmästi huomiotta, asettaen siis itseni (näin luulin) hänen "yläpuolelleen". Suhtauduin tunnustaviin uskoviin erittäin kylmästi ja suoraan sanottuna järkyttävän töykeästi.
Muistan kuinka paljon ärsyynnyin, kun rakas pappani muisti joka kerran meillä käydessään kertoa, mitä se Jeesus taas oli hänelle tehnyt. Ja joka kerta hän myös kehotti minua ottamaan uskon askeleen. Se oli minusta kamalaa, ja ainakin kerran muistan ankarasti käskeneeni häntä lopettamaan "käännyttämisensä".
On absoluuttisen, täydellisen ja kokonaisvaltaisen väärin kuvitella, että Pyhän Hengen konkreettisesti kohdannut ihminen voisi olla siitä hiljaa!
Samoin muistan erään kirpparimyyjän ennen kuin tulin uskoon. Kävin useamman kerran viikossa läheisellä kirpputorilla samalla kävelyreissulla kun nukutin lasta vaunuissa. Siellä tämä myyjä "ilkesi" ja "julkesi" avata suunsa ja tyrkyttää minulle Jeesustaan monena kertana käydessäni! Lopulta sanoin hänelle suoraan, etten halua kuulla koko asiasta. Mutta hän ei silti lopettanut. (Herra häntä siunatkoon, Marjukkaa Mikkelissä! 😄)
On absoluuttisen, täydellisen ja kokonaisvaltaisen väärin kuvitella, että Pyhän Hengen konkreettisesti kohdannut ihminen voisi olla siitä hiljaa! Ajattele, miten sinä reagoisit, jos todella koko universumin Luoja tekisi itsensä sinulle niin tiettäväksi, että tietämällä tietäisit Hänen olevan totta ja "olemassa"? Tiedän, ettet voi edes kuvitella, jos niin ei ole vielä käynyt. Se on niin järisyttävä kohtaaminen, että sille ei löydy sanoja.
Välttämättä mitään heti näkyvää ei siinä hetkessä tapahdu, ei minullekaan tapahtunut. Mutta varmaa on, että tunnistat sydämessäsi sellaisen rauhan, jota et koskaan olisi voinut kuvitella!
Mitä Raamattu sanoo asiasta?
Raamattu puhuu todennäköisesti sadoissa kohdissa siitä, kuinka meidän uskovien tulee tuoda esiin Jumalan valtakuntaa. Puheissamme ja teoissamme tulisi olla sellainen tatsi, että voisimme joka hetki olla valmiita todistamaan Hänestä, joka on elämämme kulmakivi.
Totta kai uskoon on ihan jokaisella henkilökohtainen aspekti, se osa, joka kuuluu vain minulle ja Isälle. Mutta kun usko on elävää, kun siinä on Pyhän Hengen vaikutus, sen on hyvin vaikeaa olla näkymättä elämässämme tavalla tai toisella.
Kyse ei myöskään ole "parempi, rohkeampi uskova" -asetelmasta. Uskonsa tunnustamiselle ihmisten edessä on hyvin vakavat perusteet myös Raamatussa. Matteuksen evankeliumissa luvussa 10, jakeissa 32-33 Jeesus sanoo, että jos tunnustat Hänet ihmisten edessä, niin Hän tunnustaa sinut Taivaan Isän edessä. Jos kiellät Jeesuksen ihmisten edessä, Hänkin kieltää sinut Jumalan edessä. (Matt. 10:32-33.)
Jos olet uskossa, mutta et syystä tai toisesta ole koskaan oikein uskaltanut kertoa siitä kenellekään tai ilmaista sitä edes epäsuorasti, niin haluan sydämestäni rohkaista sinua siihen. Sillä on valtavan vapauttava vaikutus! Menneellä viikolla kävin Terveystalolla asioimassa, ja toivotin hississä olleelle vanhalle herralle "siunausta" jäädessäni kerroksessani pois. Vanha herra vastasi lämpimästi "kiitos samoin". Voimme niin pienillä asioilla olla siunauksena ihmisille, ja samalla saada siunauksen itse.
Tässä alla joitakin kohtia Raamatussa, joissa rohkaistaan meitä kertomaan Jumalan voimasta ja ylipäätään siitä, että Hän on todellakin totta. (Joissakin kohdin esiintyvät kursiivit ovat omia lisäyksiäni, jotta asia löytyisi helpommin.)
2.Tim. 2:15 Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa.
2.Piet. 1:2-8 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.
Matt.5:13-16 Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.
Matt. 25:34-40 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.’
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ’Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’ Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ’Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’
Matt. 10:32-33 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
Luuk. 12:8-9 Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.
Joh. 12:42-43 Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi. Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.
Matt. 12:33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
Matt. 28:19-20 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.
Mark. 16:15 Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
Apt. 10:34-35 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: ”Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.
Room. 10:13-15 Sillä ’jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’ Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: 'Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!'
1Aikak. 16:8-10 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä. Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Psa. 9:12 Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
Psa. 26:6-8 Minä pesen käteni viattomuudessa, ja astun kulkueessa sinun alttarisi ympäri, Herra, antaakseni kuulua kiitokseni äänen ja julistaakseni kaikkia sinun ihmeitäsi. Herra, minä rakastan sinun huonettasi, sinun asuinsijaasi, sitä paikkaa, jossa sinun kirkkautesi asuu.
Psa. 26:12 Minun jalkani seisoo tasaisella maalla; seurakunnan kokouksissa minä kiitän Herraa.
Psa. 28:6-7 Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on kuullut minun rukousteni äänen. Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ja veisuullani minä häntä ylistän.
Psa. 34:2-6 Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani. Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat. Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä. Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni. Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
Psa. 35:28 Ja minun kieleni julistakoon sinun vanhurskauttasi, sinun kiitostasi kaiken päivää.
Psa. 40:2-4 Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni. Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni. Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan.
Psa. 40:8-11 Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen; kirjakääröön on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä. Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni.’ Minä julistan vanhurskautta suuressa seurakunnassa; katso, en minä sulje huuliani. Sinä, Herra, sen tiedät. Minä en peitä sinun vanhurskauttasi omaan sydämeeni, vaan puhun sinun uskollisuudestasi ja avustasi; minä en salaa sinun armoasi ja totuuttasi suurelta seurakunnalta.
Psa. 57:10-11 Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa, veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä. Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu hamaan taivaisiin, ja sinun totuutesi pilviin asti.
Psa. 71:15-18 Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne. Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan. Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan. Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.
Psa. 73:23-28 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat. Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.
Psa. 89:2 Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.
Psa. 116:10 Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.
Psa. 119:46 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.
Psa. 145:4-7 Sukupolvi ylistää sukupolvelle sinun tekojasi, ja he julistavat sinun voimallisia töitäsi. Sinun valtasuuruutesi kirkkautta ja kunniaa ja sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon tutkistella. Sinun peljättävien töittesi voimasta puhutaan, sinun suurista teoistasi minä kerron. Julistettakoon sinun suuren hyvyytesi muistoa ja sinun vanhurskaudestasi riemuittakoon.
Jes. 12:3-6 Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Ja sinä päivänä te sanotte: ”Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansain keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea. Veisatkaa ylistystä Herralle, sillä jaloja töitä hän on tehnyt; tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa.
Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä.
Dan. 4:34 Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaan kuningasta; sillä kaikki hänen työnsä ovat totiset ja hänen tiensä oikeat. Ja hän voi nöyryyttää ne, jotka ylpeydessä vaeltavat.
Luuk. 8:38-39 Ja mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan. Mutta Jeesus lähetti hänet luotansa sanoen: ’Palaja kotiisi ja kerro, kuinka suuria töitä Jumala on sinulle tehnyt.’ Ja hän meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria töitä Jeesus oli hänelle tehnyt.
Luuk. 24:46-48 Ja hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat.
Apt. 4:18-20 Niin he kutsuivat heidät ja kielsivät heitä mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimeen. Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja sanoivat: ’Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa; mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.’
Apt. 5:31-32 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta. Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat.
Room. 10:9-10 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta. Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat.
2Kor. 4:13-15 Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin kirjoitettu on: ”Minä uskon, sentähden minä puhun”, niin mekin uskomme, ja sentähden me myös puhumme, tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne. Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.
Ef. 5:18-20 Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä, puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
1Piet. 3:15 vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
Luuk. 19:37-40 Kun hän oli jo lähestymässä Öljymäeltä alas vievää rinnettä, koko opetuslasten joukko alkoi iloiten ylistää Jumalaa suureen ääneen kaikista niistä voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä. Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!” Jotkut fariseuksista sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: ”Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi!” Mutta Jeesus vastasi: ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.”
