Tunnista Jumalan ääni

Jos olisin otsikoinut postauksen esim. "Miten Jumala puhuu", moni olisi varmaan ajatellut, että se on taas sitä "universaalia kukkaiskieltä"; että Jumala puhuu luonnossa, ihmisen hyvissä teoissa, jne. jne. No kyllä, kyllä niinkin. Tämän postauksen sisältö on kuitenkin paljon syvemmällä.


Yksi parhaista kirjoista, jotka olen lukenut, on Steve Thompsonin Tunnista Jumalan ääni. (S. Thompson, Tunnista Jumalan ääni, 2003, Itätuuli-Kustannus: Salo.) Tai sanotaan, että siihen elämänhetkeeni se oli loistava. Olin juuri tullut uskoon, ja pääsin sekä hyvässä seurakuntayhteydessä että tämän kirjan kautta lukemaan ja oppimaan oikeasti siitä, miten Jumala on meidän kanssamme vastavuoroisessa yhteydessä.


Käydään löyhästi kirjaan pohjautuen vain muutama asia siitä, millaista kieltä Jumala kanssamme käyttää. Tämä siksikin, että kun myöhemmin alan kertoa tapahtumia elämäni varrelta, siitä mitä Jumala on tehnyt, voit palata ainakin tähän postaukseen ja saada edes vähän tietoa siitä, mistä noissa tapahtumissa on kyse.


Mitä on profetia?


Mitä on profetia? Raamattu puhuu paljon profetioista ja profeetoista. Sanat kuulostavat vanhanaikaisilta, mutta ovat sisällöltään kaikkea muuta. Profeetallisuutta on hyvin monenlaista, mutta kaikki se voidaan laskea tavallaan "ilmestystiedoksi". Minusta ilmaisu on osuva siksi, että Raamatun tarkoittamassaa profeetallisuudessa on kyse tiedon vastaanottamisesta Pyhältä Hengeltä. Aina. Jos näin ei ole, kyse ei ole Jumalamme ilmoittamasta profetiasta.


Paavali sanoo (1.Kor. 14:3), että 'profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoituksesksi ja lohdutukseksi'. Kaikki Pyhän Hengen antamat armolahjat ovat tarkoitetut rakentamaan ja vahvistamaan seurakuntaa. Myös kielillä puhuminen, vaikka se ensisijaisesti onkin yksilöuskovaa itseään varten. Profetoiminen on yksi armolahjoista.


Profetia käsittää sellaiset hengelliset lahjat kuin tiedon sanat, viisauden sanat, henkien erottamisen lahjan ja profetian lahjan (mts. 7). Ei kuitenkaan mennä niihin sen tarkemmin, ehkä joskus kirjoitan niistä erikseen sen minkä itse olen ymmärtänyt.


Profeetalliset vaikutelmat


En tiedä miten näitä vaikutelmia voisi kuvata täsmällisesti, mutta yritän. Jokainen on kokenut "sattumalta" kohtaamisia; ilman mitään asiayhteyttä mieleesi tulee ehkä vuosienkin takaa joku henkilö, jonka kohtaatkin pian tämän jälkeen. Thompson pohtii (mts. 34), että lähes jokainen uskova kuulee Jumalan puhuvan tälläisten vaikutelmien kautta. Liian usein ne kuitenkin tulkitaan vain harhaileviksi ajatuksiksi, kun juuri tällä tavoin monen uskovan profeetallinen lahja aukeaa.


Jumala puhuu tälläisten vaikutelmien kautta, se on se "pieni ääni" sisimmässämme, sydämessämme, johon huomiomme kiinnittyy. Sen lisäksi, että saamme tällaisia vaikutelmia mieleemme ja sieluumme, voimme saada niitä myös konkreettisesti. Joskus omassa kropassaan voi yllättäen esim. rukoustilanteessa tuntea kipua; se voi olla 'tieto' siitä, että jollakulla on vaivaa tuossa ruumiinosassaan, ja sen puolesta voidaan samantien rukoilla.


Hengelliset aistit


Hengelliset aistit ovat olemassa yhtä "oikeasti" kuin luonnolliset aistimme näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisti. Puhutaan esim. hengellisestä näkökyvystä, nähdään asioita "hengen silmin". Se on voimakkuudeltaan eri asteista ilmestystietoa.


Hengellisistä aisteista ehkä yleisimmin toimii hengellinen näkökyky. Jumalan ääni voi tulla meille tutuksi "hiljaisena äänenä sisimmässämme", selkeänä sisäisenä äänenä, mutta joskus myös luonnollisin korvin kuultuna.


Näyt


Myös näyt voidaan jakaa erilaisiin osiin voimakkuutensa perusteella. Herra voi näyttää meille nopeita "välähdyksiä" hengessä, voimme saada heikkoja sisäisiä näkyjä, vahvoja sisäisiä näkyjä ja avoimia näkyjä. (Thompson, mts. 47.) Itse olen vain kerran ollut ns. avoimessa näyssä, muut ovat tavallisempia.


Unet


Jumalan antamat unet ovat hyvin, hyvin mielenkiintoisia! Hän tekee asiansa hyvin selväksi, mutta usein joudumme tekemään vähän tutkimustyötä, ennen kuin niiden merkitys avautuu. Herra siis käyttää edelleenkin paljon vertauksia, aivan kuten Hän teki Raamatun ajan ihmistenkin kanssa.


Konkreettiset tapahtumat ja tilanteet


Jumalan puhe voi tulla esiin myös ihan konkreettisten arkitapahtumien kautta. Tästä minullakin on kokemus esim. silloin, kun Jumala toi Ugandaa eteeni. (Kirjoitan siitä lähiviikkoina!) Näissäkin tilanteissa on useinmiten hyvin vahvasti symboliikkaa mukana, mutta Isä tietää millaista "kieltä" kunkin meistä kanssa käyttää.


Opit tunnistamaan Jumalan äänen


Vaikka sumeilematta uskallan sanoa ääneen, että Jumala puhuu minulle, en todellakaan ole mikään erikoinen kummajainen. Jumalan puhe on arkipäivää uudestisyntyneen uskovan elämässä. Tämä on jokaiselle tarjolla Jeesuksen vastaanottamisen kautta, sinullekin!


Profeetallinen lahja myös tarkentuu ja kasvaa vain sitä harjoituttamalla. Toisin sanoen ihan käyttämällä sitä arjessa, vaikkapa rukoillessasi jonkun puolesta. Profeetallisen ymmärryksen lähtökohtana on kuitenkin Raamatun, Jumalan Sanan, tuntemus. En tarkoita, että se pitäisi osata ulkoa alusta loppuun, mutta Raamatussa Jumala opettaa meille eniten Itsestään; kuka Hän on ja miten Hän toimii.


Kun puhumme Jumalalle, meidän sanotaan rukoilevan ja olevan hurskaita, mutta kun kerromme Jumalan puhuvan meille, meitä sanotaan hulluiksi. (-Tuntematon)

Uskovienkin keskellä on vääränlaista "nöyryyttä" ja hyssyttelyä, joka saa meidät hyvin usein olemaan hiljaa Jumalan teoista. Kuitenkin itse Jeesus sanoi fariseuksille, että jos Hänen opetuslapsensa olisivat hiljaa Jumalan ihmeteoista, niin kivet huutaisivat! (Lue esim. Luukas 19:37-40.)


Toisaalta yksi syy siihen, että pidämme sopimattomana jakaa "näitä asioita" voi olla ihan suoranainen ihmispelko, tai kasvojen menettämisen pelko. Ei uskalleta kertoa "näistä asioista", koska pelätään leimaa jonka se mahdollisesti tuottaa. Joku onkin joskus sanonut, että kun puhumme Jumalalle, meidän sanotaan rukoilevan ja olevan hurskaita, mutta kun kerromme Jumalan puhuvan meille, meitä sanotaan hulluiksi. Mutta mitä sitten?


”Jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille auliisti ja moittimatta, niin se hänelle annetaan” (Jaak. 1:5)

On toki ilmiselvää, että sanoillekin on aikansa ja paikkansa, eli ei meidän tule summa mutikassa eikä aivan kaikkeakaan lörpötellä. Tilannetaju on siis hyödyllinen ominaisuus myös uskon asioiden suhteen. Muistetaanhan itse kukin olla Jumalan neuvonpidossa ja pyytää Pyhältä Hengeltä viisautta, sitä on näet luvattu antaa kaikille!

"...Mutta Jumalan sanaa ei ole kahlehdittu." (2.Tim.2:9)




15 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki