Jeesus, 33-vuotias vauva?

"Joulu, joulu tullut on, juhla armahainen!" No, niin on. Vuosisadasta toiseen kristitty maailma pysähtyy juhlimaan pientä Jeesus-vauvaa suurelta osin siksi, että se on perinne. Mutta MIKÄ monelta unohtuu? Jeesus; Hän unohtuu seimeen.

Nyt kun elämme Jeesuksen syntymäjuhlan aikaa, on hyvä suoda ajatus tai parikin eräälle olennaiselle totuudelle: Jeesus Kristus ei jäänyt seimen vauvak­si. Vanha Testamentti sisältää lukuisia profetioita ja ennustuksia (laskutavasta riippuen jopa noin 300!) Jeesuksesta. Uusi Testamentti taas kertoo siitä, mitä tapahtui n. 33 vuoden aikana, kun Jeesus eli ja palveli maan päällä. Hän ei ollut 33-vuotias "vauva"!

Jeesus syntyi ihmiseksi, mutta kuten ihminen, myös hän kasvoi aikuiseksi.

Jeesus syntyi "tallissa" todennäköisesti vain keskiaikaisessa kuvataiteessa. Todennäköisempi paikka lienee ollut asuinrakennusten lähettyvillä eläinten suojana toiminut luola. Mutta seimessä hän makasi (Luukas 2:7). Seimikään ei tuolloin ollut mikään vartavasten lapselle valmistettu "kehto", vaan eläinten syöttökaukalo.

Seimi kertoo Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan, Hänen halustaan tulla ihmisten "tasolle" ja keskelle todellisena ihmisenä (ja todellisena Jumalana). Oleellista on, että Raamattu ei jätä Jeesusta siihen. Seimeen.

Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen yllään. (Luukas 2:40, RK)

Jeesus kasvoi (Luuk. 2:40), hän eli ihmiselämän kaikki vaiheet. Hän eli synnittömän elämän, kuoli ristillä ja täytti Isän tahdon loppuun asti (Joh. 19:30). Kolmantena päivänä Hän nousi kuolleista (1. Kor. 15:4). Hauta jäi tyhjäksi – ja historia muuttui.

Ylösnousemus ei ollut vain kaunis kuvaus jostain "Aladdinin hengestä", joka nousi ylös, vaan todellinen Jumalan teko, joka mursi synnin ja kuoleman vallan.

Ja nyt? Jeesus ei ole enää seimessä, eikä myöskään haudassa. Hän on korotettu ja hallitsee. Kaikki valta on annettu Hänelle taivaassa ja maan päällä (Matt. 28:18). Hän on kuninkaiden Kuningas, jonka edessä jokainen polvi kerran notkistuu (Fil. 2:9–11).

Sen tähden Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. (Fil. 2:9-11, RK)

Siksi joulu ei ole vain tarina vauvasta. Se on sanoma elävästä Herrasta, Kuninkaasta, joka tuli sinun ja minun tähteni alas taivaan loistosta. Vain siksi, että me saisimme olla todella ELOSSA jo täällä ajassa.

Miksi maailmalle kelpaa vauva-Jeesus, mutta ei Kuningas Jeesus?

Tähän sain osuvan vastauksen pastoriltamme eräänä sunnuntaina. Syy on siinä, että vauva ei ole kenellekään uhka, mutta aikuinen Kuningas, Hallitsija on. Sehän tarkoittaisi, että jos tämä Kuningas Jeesus pääsisi valtaan ihmisen elämässä, niin ihminen joutuisi luopumaan todennäköisesti suurimmasta osasta siitä nautintoa ja hyvää elämää tuovasta sisällöstä, jota on aiemmin omistanut. (Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta tällainen käsitys ei-uskovilla usein on.)

En tiedä olisiko Jeesuksen tarvinnut syntyä maailmaan, jos Aatami ja Eeva olisivat olleet "ihmisiksi" aikojen alussa. Hän kuitenkin syntyi – mutta Hän myös kasvoi, kuoli, nousi ylös ja hallitsee iankaikkisesti. Hän on todellinen Tie taivaaseen, ilman Häntä, Hänen ohitseen, ei sinne ole asiaa kenelläkään. Olen niin onnellinen siitä, että saan olla osa Häntä, Hänen seurakuntaruumistaan. Se tarkoittaa, että olen maailman turvallisimmissa käsissä!