Ihmeellistä, miten kahdessa "päivän Sana" -tyyppisessä kirjassa oli tänään sama sisältö! Toinen kirja on painettu vuonna 1936 ja toinen vuonna 2010. Aiheena siis molemmissa hengellinen vastuu, tai sen puute. Mistäpä sitten minäkään tänään kirjoittaisin, vuonna 2022. Alkusanatkin aiheesta on kirjoitettu jo 2000 vuotta sitten.
Nythän on niin, että kun ihminen, vaikka minä tai sinä, tekee konkreettisen ratkaisun ja päättää "tulla uskoon" (ts. suostuu siihen, että Jeesus Kristus saa ottaa elämässä päätös- ja hallintavallan, "antaa elämänsä Jeesukselle"), niin Pyhä Henki alkaa saman tien kasvattaa häntä. Hän toimii aivan samoin, kuin vanhempi toimii vauvan kanssa: rakastaa, ohjaa, ja neuvoo paljon herkemmällä kädellä kuin sitten, kun taaperosta jo kasvaa hengellisesti aikuinen.
Tuo on aivan konkreettisesti totta, sillä esim. minun kohdallani Pyhä Henki teki alussa melkein päivittäin sellaisia "yliluonnollisia ihmeitä", joiden kautta Hänen olemassaolonsa ja Persoonansa tuli minulle hyvin selväksi. Jatkossa tulisin viettämään paljon aikaa myös hengellisessä hiekkaerämaassa, mutta aluksi Isän täytyi juurruttaa minut itseensä, jotta myöhemmin pysyisin pystyssä.
Uskontojen ja uskomusten karkkikaupassa
Niin. Kun ihmislapsi kasvaa ja varttuu, hän saa ja oppii lisää vastuuta. Samoin käy hengellisen lapseuden kanssa. Saatanan työ ei kuitenkaan lopu siihen mistä Jumalan työ meissä alkaa, päinvastoin! Sillä on tarjolla kaiken maailman vedätykset, joilla se yrittää saada uskovaa kampitettua. Se ei voi sietää sitä, että olemme vaihtaneet leiriä, ja vielä vähemmän sitä, että opimme oman hengellisen elämämme lisäksi ottamaan vastuuta myös siitä, että mahdollisimman moni muukin meidän elämämme kautta tulisi kosketetuksi Taivas-asioilla.
Hengellisessä maailmassa meitä väijyy moni ansa. Jos meillä on kutsu johdattaa toisiakin Pyhän Hengen yhteyteen ja Taivastielle, jos meillä on kutsu opettaa ja varustaa, jos meillä on kutsu toimia jollakin hengellisellä alueella niin, että toimimme omien hengellisten ja luonnollisten lahjojemme ja ominaisuuksiemme kautta, niin voit olla varma, että saatana yrittää iskeä väliin.
Uskontoja on tarjolla kuin karamelleja karkkikaupassa: ota se mikä eniten silmää miellyttää, tai kaikkein parhaimmat kiksit saat, jos vähän sekoitat yhteen "sitä ja tätä"!
Tämä on aikaa, jolloin ulkokultainen uskonnollisuus on vahvasti sekoittunut maailmallisuuteen ja yleiseen vaihtoehtojen, mahdollisuuksien ja hyväksynnän sekamelskaan. Uskontoja on tarjolla kuin karamelleja karkkikaupassa: ota se mikä eniten silmää miellyttää, tai kaikkein parhaimmat kiksit saat, jos vähän sekoitat yhteen "sitä ja tätä"!
Samoin kuin uskonnollisuus ja maailmallisuus ovat sekaisin toisissaan, myös uushenkisyys ja uskonnollisuus on sitä mitä suurimmissa määrin. Kun haluat kulkea Raamatun ilmoittaman Jumalan kanssa, on syytä pitää hengellinen arviointikyky terävänä; niin paljon on eksyttäviä suuntia tarjolla.
Myös vihollinen kykenee manifestoimaan erilaisia "yliluonnollisia" tapahtumia, myös sillä on omat enkelinsä, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan valtakunnan enkeleiden kanssa. Jos joku julistaa itsensä "Suurimmaksi Profeetaksi", tai julistaa vastoin kirjoitettua Raamatun sanaa, on todellakin syytä erottautua ja tehdä selväksi missä leirissä majaasi pidät! Kunnia on yksin Jumalan, eikä Hän jaa kunniaansa.
Mitä on hengellinen vastuuttomuus?
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että hengellinen vastuuttomuus on tottelemattomuutta Jumalaa kohtaan, kunnioituksen puutetta, huolettomuutta, välinpitämättömyyttä Hänen Sanaansa kohtaan. Se voi olla yksinkertaisesti vain ajattelemattomuutta, jota hengellinen laiskuus ruokkii. Hyvin usein siihen tuntuu liittyvän myös vääränlaista kunnianhimoa. En puhu korkealta, olen syyllistynyt tähän kaikkeen, mihin milloinkin.
Hengellinen kasvu tapahtuu yhdessä hengellisen identiteettimme kanssa. Samalla kun se vahvistuu, meille tulee myös lisää ymmärrystä niin sanotuista "hengellisistä lainalaisuuksista". Opimme kuulemaan Jumalan äänen, opimme tapoja, joilla Hän juuri meitä johdattaa ja ohjaa. Hengellisen identiteetin ja kasvun myötä kasvaa myös hengellinen vastuu.
Kuinka paljon kuuleekaan profetoitavan ja jaettavan omista sielun syövereistä nousevaa sanaa Jumalan nimissä! "Katso lapseni, ... ...", "Näin sanoo Herra: ... ...", ja niin edelleen. Korostan, että tästä ei kuitenkaan tule tehdä kynnyskysymystä; Pyhä Henki kuitenkin puhuu meille muutenkin päivittäin ja on paljon mahdollista, että Sanan tuoja tai sen profetoiva todella kuulee tilanteessa Jumalan. On jokaisen profetian ja Sanan vastaanottajan omalla vastuulla koetella Hengessä kaikki Jumalan nimissä jaettu Sana.
Hengellinen vastuuttomuus on sitä, että puhutaan ja julistetaan omista lähtökohdista käsin. Sanellaan, käsketään, manipuloidaan, ratsastetaan "yliluonnollisilla ilmiöillä", kun kaiken perimmäinen motiivi on pönkittää omaa kunniaansa ja saada osakseen ihmisten ihailua. Tälläisen ihmisen loppu on Raamatun mukaan karmea. Jeesus viittasi ympärilleen kerääntyneisiin lapsiin sanoessaan:
Mutta joka viettelee yhdenkin näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sille olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. (Matt.18:6)
Uskon, että samoin voimme ajatella myös hengellisistä lapsista, olkoot he ajallisissa ikävuosissaan mitä tahansa. Joka johtaa harhaan "yhdenkin näistä pienistä".... Se mikä tekee hengellisestä manipuloinnista entistä vakavampaa on, että oman ikuisen "sijoituspaikkansa" lisäksi on vastuussa niistä, jotka on harhaan johtanut.
Todellinen hengellinen auktoriteetti
Todellinen hengellinen auktoriteetti on vain Yhdellä, ja tulee vain Häneltä. Jeesus on luvannut painaa sinettinsä ja antaa valtakirjan käyttää nimeänsä, kun täällä maailmassa taistelemme pahaa vastaan. Taistelu todella on henkivaltoja, ei ihmistä vastaan. Voi häntä, joka käyttää tuota valtaa väärin!
Jos haluan omistaa auktoriteetin Pyhässä Hengessä, minunkin täytyy tehdä parannusta. Hengelliseen auktoriteettiin liittyy suuri vastuu, joka lähtee ensin siitä, että huolehdin omasta hengellisestä tilastani. Vähälukuiset, mutta sitäkin voimallisemmat avainsanat:
Raamattu
Rukous
Paasto
Aika Jumalan kanssa.
Meiltä ei loppujen lopuksi vaadita paljoakaan; pelastus on meille ilmaista, sen saadaksemme meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin pyytää Jeesusta ottamaan meidänkin elämämme vastaan. Silloin meille on täydellisesti ja kertakaikkisesti maksettu Taivaspaikkamme. Mutta jos emme tyydy hengailemaan maanpäällistä elämäämme hengelliset laput silmillä ja korvilla, meidän täytyy vaan kasvattaa selkärankaa, jotta teemme oman osamme ja "opiskelemme" kuka Jumala on, mikä on Hänen tahtonsa ja suunnitelmansa. Meidän ei tarvitse tyytyä toivomaan parasta, voimme ottaa vastaan parhaan minkä vain Hän voi antaa!
