Ota unettomuus vakavasti!

Ensiksi haluan kiittää Fysiopoliksen Joonas Puttia siitä, että hän editoi ja tekstitti tässä postauksessa olevan videon. Satuin bongaamaan sen Facebookissa ja aihe on niin tärkeä, että haluan kirjoittaa siitä sinulle itsekin.

Pitkäaikainen unettomuus on aina vakava asia.

Oletko joskus kärsinyt unettomuudesta? Kärsitkö siitä parasta aikaa? Laihana lohtuna toimikoon se, että et todellakaan ole yksin!  Lähes jokainen aikuinen on kärsinyt univaikeuksista jossakin elämänsä vaiheessa. Pitkäaikainen unettomuus on aina vakava asia, ja nyt puhutaan siis sen kokoluokan kokemuksesta, että siinä eivät lämmin maito ja melatoniinit tunnu missään.

Jos pitkäaikainen unettomuus on sinulla olemassa oleva tilanne niin pyydän, että luet postauksen huolella ja kysyt itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset:

  • miksi nukun huonosti?
  • kuorsaanko?
  • toiminko päivisinkin puoliteholla, vai ovatko valot kenties kokonaan sammuksissa osan päivää?
  • jaksanko huolehtia itsestäni ja päivittäisistä tehtävistä? (Perheellisellä kysymys tietenkin laajenee entisestään…)

Unettomuus on otettava vakavasti, ja sen hoitoon ON olemassa muitakin keinoja kuin syödä loppuikänsä unilääkkeitä. Toisaalta, jos valittavana on vuosikymmenten unettomuus tai nukkuminen lääkkeiden avustamana, niin kyllä sanoisin, että jälkimmäinen vaihtoehto on se kahdesta huonosta parempi…

Entä sitten, kun unettomuuteen ei löydy apua…

Entä sitten, kun unettomuuteen ei löydy kotikonsteista apua, ja se jatkuu… ja jatkuu… ja jatkuu…..? Tästä voin kertoa sinulle jotakin ihan omaan kokemukseeni perustuen, ikävä kyllä. Oma unettomuuteni juontaa pitkälle nuoruusvuosiin, jolloin valvoimme joskus ”ihan huvikseen” läpi yön. 18-20 -vuotiaana tein parin vuoden rupeaman työtä, joka oli lähes pelkästään iltaa ja yötä. Not good!

Parin vuosikymmenen jälkeen tilanne oli se, että reilun vuoden ajan heiluin tajunnan rajamailla. Olin kahden lapsen yksinhuoltaja, ”siinä sivussa” (not!) huolehdin perheemme koirista, sekä kävin kokopäivätyössä. Tässähän ei itsessään ole mitään ihmeellistä. Ihmisillä on samassa tilanteessa joskus useitakin työpaikkoja yhtä aikaa!

Valvoin 2,5 vrk, kolmantena yönä nukuin noin 4-6 tuntia pätkissä.

Minun tilanteeni teki vaikeaksi (ja vaaralliseksi) se, että tuon toista vuotta jatkuneen pätkän aikana unirytmini oli muutamaa autuasta poikkeusta lukuunottamatta tämä: valvoin 2,5 vrk (eli yhtäjaksoisesti noin 60 tuntia), kolmantena yönä nukuin 4-6 tuntia pätkissä, ja taas valveputki, ja 4-6 tuntia unta pätkissä. (Tilanne johtui monen osan summasta. Elämässämme oli aika, jolloin en yksinkertaisesti uskaltanut nukkua. Jos olisin silloin tiennyt lastensuojelun perhetyöstä, niin olisin todennäköisesti itse tehnyt perheestäni lastensuojeluilmoituksen, jotta olisin saanut arkeen käytännön apua!)

Noista vuosista meni vielä se reilu 10 vuotta, ennen kuin sain jossain vaiheessa puhjenneesta sairaudestani diagnoosin. Olin sairastunut vaikea-asteiseen uniapneaan.

Miten unen määrä näkyy sinun päivittäisessä suorituskyvyssäsi?

Kirjoitan uniapneasta, sen oireista ja hoidosta enemmän ensi viikolla, mutta nyt haluaisin antaa sinulle pohdittavaksi unen tärkeyden, ja miten unen määrä näkyy sinun päivittäisessä suorituskyvyssäsi. Kun puhun ’suorituskyvystä’, en tarkoita äärimmilleen-vietyä-maksimaalisen-parhauden-riemuvoittoa esim. työtehtävissä, vaan ihan tavallisen arkesi sujumista. Mikä merkitys unesi laadulla ja määrällä on omaan arkitilanteeseesi nähden?

Olet tervetullut keskustelemaan aiheesta postauksen kommenttikentässä, tai tulemalla mukaan Laukkaavan Lampaan Facebook-sivulla osoitteessa facebook.com/laukkaavalammas

(Tässä vielä Joonas Putin editointi ja tiivistelmä, jossa unitutkija, professori Matthew Walker kertoo mitä unettomuus voi aiheuttaa. Tiivistelmässä ei juuri ehdi tulla esiin unettomuuden vaikutukset esim. kognitiivisen suorituskyvyn radikaaliin alentumiseen, joka on todella suuressa roolissa esim. uniapneaa sairastavien arjessa.)

Kommenttisi: